Jossakin vielä.

Olen niin yksinäinen, jättäkää minut rauhaan.

Elänkö, hengitän!

Sinä unohdit jo minut.
Et koskaan nähnyt, miten humalluttavasti valo jakaantuu puiden oksille minun matkallani kotiin.

Olen täällä, minä piirrän oman yöni. Minä olen jossain, vaikka aina joku eksyy.

Myöhemmin. Joistakin sanoista tulee todellisia.

Päivä kohosi korkealle
ennen kuin laskeuduin mailleni.
Hetkenä jolloin yön väsyneet eivät näe
kuin omat askeleensa
on ensimmäinen iltapäivä ennen aamua.

Unet ovat kaikonneet eikä aikaa enää ole.

Olen palannut

Minä täällä, Eeva!
Odotan jotain, syksy, mikä ihana hämäryys.
Ilmoita itsesi, ystävä!